Digitaalisen suunnittelun ja designin miettiminen ei ole ollenkaan useimpien ihmisten arkipäivää tai asia, jolle moni ihminen ei koskaan antaisi ajatustakaan. Digitaalinen suunnittelu silti vaikuttaa useimpien ihmisten jokapäiväiseen elämään. Kännyköiden ja tietokoneiden käyttäminen on alati toistuvaa ja jatkuvaa toimintaa sekä iso osa ihmisten arkea ja työtä. Se miten tietokoneohjelmat ja kännyköiden sovellukset on suunniteltu vaikuttaa kaikkien arjen sujumiseen. Arjen ja rutiininen vaivattomuus taas vaikuttaa mielentilaan, stressiin, asioiden aikaan saamiseen ja ajan riittämiseen eri asioiden tekemiseen.

Digitaalinen suunnittelu on muuttanut maailmaa valtavasti

Digitaalisen suunnittelun tekijöiden vastuulla ei ole pelkästään kehittää markkinoille hyviä tuotteita ja palveluita ja siten suunnittelemistyöllään edistää työpaikkojensa menestymistä liike-elämässä. Digitaalisen suunnittelun tekijöiden työ vaikuttaa valtavan ihmisjoukon arkeen suuresti, mutta digitaalinen kehittämistyö myös muuttaa maailmaa. Digitaalisella suunnittelulla kehitetyt tuotteet ja palvelut ovat vieneet ihmiskuntaa uuteen suuntaan eikä kukaan voi täysin tietää, millaiseen elämäntapaan tulevaisuuden tuotekehittely meidät vie. Nyt jo tehdään valtavia harppauksia siinä, miten ihmiset elämäänsä elävät.

1990-luvulla ja sen jälkeen syntyneille esimerkiksi kännyköiden käyttö on päivänselvä asia, vaikka kännyköitä on massatuotettu vasta alle 30 vuoden ajan. Kännykät muuttavat arkea edelleen, kun syntyy uusia sovelluksia eri asioiden toteuttamiseen entistä näppärämmin. Kännykät sovelluksineen ovat muuttaneet ihmisten kommunikointi- ja työskentelytapoja ja kännykän näppäilyn on jopa arveltu vaikuttavan ihmisten fysiikkaan esimerkiksi niskan asennon muuttumisen takia.

Digitaalinen suunnittelu on muuttanut arkea kännyköiden käytön lisäksi esimerkiksi siten, että paperia käytetään vähemmän. Enää ei käytetä puhelinluetteloita, kun numerot selviävät paitsi puhelinpalveluista niin myös Internetistä. Harva tarkistaa asioita sanakirjoista, kun asiat saa kätevämmin tarkistettua Internetistä missä tilanteessa tahansa. Jopa tavallisia kirjoja luetaan yhä enemmän digitaalisesti. Moni on jättänyt paperisen kalenterin käytön pois, kun nykyään kalenteri kulkee mukana kännykässä ja samaa kalenteria voi katsoa miltä tietokoneelta tai mobiililaitteelta käsin tahansa, mikäli kalenteri on verkossa. Valokuvia harvemmin enää säilytetään albumikansioissa, kun digitaaliset kuvat laitetaan verkon pilvipalveluihin ja tietokoneen kansioihin. Monista näistä nykypäivän täysin tavallisista toimintatavoista ei voitu 1980-luvulla vielä unelmoidakaan.

Ennen nykyistä varsinaista digiaikaa kuviteltiin lähinnä perässä kulkevia tulevaisuuden robotteja, joilta kysytään kaikki kysymykset. Digitaalinen suunnittelu vei tulevaisuuden kuitenkin hieman toiseen suuntaan. Silti jollain tavalla tällaisten vastauksia latelevien robottien suuntaan ollaan menossa äänikäyttöisyyden suosion kasvaessa. Robottilaitteet vain ovat pienikokoisempia kuin 1980-luvun kuvitelmissa, sillä kännykkä mahtuu taskuun eikä vastauksiin ja palveluihin tarvita ihmisen kokoista robottia.

Digitaalisen suunnittelu osa-alueet

Digitaalinen suunnittelu on pitkälti visuaalista suunnittelua eli sitä mitä yleisesti mielletään designiksi. Suunnitteluprosessiin kuuluu tärkeästi myös laajemmalle viedyt asiat, kuten kaikkeen tuotteen tai palvelun käyttäjäkokemukseen liittyvät seikat. Suunnittelun yksi osa-alue on UX-suunnittelu, jossa keskitytään User Experienceen eli käyttäjäkokemukseen. Hieman suppeampi digitaalisen suunnittelun osa-alue on UI eli User Interfacen eli käyttöliittymän suunnittelu mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi ja tehokkaaksi.

Graafiset suunnittelijat ovat tärkeitä digitaalisessa suunnittelussa, koska he tekevät tuotteille ja palveluille niille sopivat ulkoasut. Graafikot katsovat käyttöön sopivat fontit, asettelut, värit ynnä muut ulkoasuseikat. Lisäksi graafiset suunnittelijat usein osallistuvat koko suunnitteluprosessiin, koska heillä on silmää muun muassa tuotteiden markkinoinninkin suhteen.

Digitaalinen suunnittelu tarvitsee yleensä koodaajat, jotka pystyvät toteuttamaan aina vain uusia ideoita. Yleensä uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden toteuttaminen vaatii ison tiimin, jossa kaikki osalliset ovat asiantuntijoita omalla osa-alueellaan.

Sitä ei vielä tiedetä millaisilla laitteilla tulevaisuudessa kuunnellaan ääntä, nähdään multimediaesityksiä tai minkälaisia välineitä ihmiset käyttävät keskinäiseen viestimiseensä. 2000-luvun alussa cd-levyt olivat vielä yleisiä käytössä, eikä silloin arvattu, ettei niitä myöhemmin juuri enää käytetä.