Hyvä digitaalinen suunnittelu on nykypäivänä palvelumuotoilun yksi tärkeimpiä teemoja. Digitaalisen suunnittelun sisältö on kuitenkin erikoinen, sillä mitä paremmin palvelu on suunniteltu, sitä vähemmän peruskäyttäjä kiinnittää asiaan huomiota. Ristiriitaista kyllä, suurin osa hyvistä digitaalisista palveluista on sellaisia, että käyttäjä ei edes tietoisesti käytä niitä.

Käyttäjäystävällisyys ja -kokemus

Hyviä esimerkkejä tästä ovat tietysti niiden yritysten palvelut, joilla on varaa panostaa erinomaiseen digitaaliseen suunnitteluun, kuten sosiaalisen median palvelut, Google, Amazon, Uber ja muut suuryritykset. Tällaisten palvelujen käytön taustalla on suunnittelijan ajatus, että palveluja käytetään ikään kuin itsestään: Kuinka monta kertaa olet itse pysähtynyt miettimään esimerkiksi Google-hakuasi tai Instagramin selaamista?

Tällaisten palvelujen käyttäjäystävällisyys on viritetty huippuunsa. Amazonin verkkokaupasta on mahdollista tehdä heräteostoksia yhden tai kahden klikkauksen avulla, kun taas esimerkiksi sosiaalisen median satunnaisuutta korosta vieritys (scrolling) on oikeastaan lähempänä esimerkiksi hedelmäpelien koukuttavia elementtejä kuin mitään itsessään sosiaalista.

Käyttäjäkokemuksesta hyvään digitaaliseen suunnitteluun

Kun puhutaan hyvin digitaalisesti suunnitelluista palveluista, on mahdotonta olla mainitsematta kahta asiaa ylitse muiden: käyttäjän kokemusta (user experience eli UX) ja suunnittelua mobiili-ensin (mobile first).

Käyttäjäkokemuksesta puhuttaessa digitaalisen palvelujen yksittäisiä toimintoja tärkeämpiä asioita ovat palvelun käytöstä jäävät kokemukset. Näistä tärkeimpiä ovat etenkin kaksi asiaa: Täyttikö palvelun käyttö käyttäjän tarpeet, eli löysikö hän palvelun avulla sen, mitä etsi, ja toisaalta kuinka helposti ja nopeasti hän löysi haluamansa? Kokemukseen vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi käytettävät symbolit, nappien ja näppäinten asettelu, palvelun rakenteellinen suunnittelu ja visuaaliset seikat, kuten värit, tekstien fontit ja muut vastaavat seikat.

Näistä seikoista etenkin palvelun selkeys korostuu nykyisen mobiilimaailman aikana huomattavasti. On vaikea tehdä hyvää palvelua, jos sitä ei suunnitella pääosin mobiilikäyttöön. Koska mobiilinetin käyttö etenkin suomalaisten kohdalla on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, on äärimmäisen tärkeää alkaa suunnitella myös omaa palvelua suoraan mobiiliin.

Mobiilipalvelujen psykologiset seikat

Mitkä asiat sitten psykologisesti tekevät palvelusta käyttäjäystävällisen mobiilissa?

Psykologisesti hyvässä digitaalisessa palvelussa tulee panostaa etenkin nopeuteen. Palvelun tulee olla kevyt ja sen tulee latautua nopeasti. Tämän lisäksi palvelulla on noin kolme sekuntia aikaa jokaisessa tilanteessa kertoa käyttäjälle, mitä tapahtuu seuraavaksi, tai mitä käyttäjän tulee tehdä seuraavaksi. Tätä hankaloittaa tietysti myös mobiililaitteen näytön koko, joka yhdistettynä puhtaaseen muotoiluun saa aikaan sen, että on vain tiettyjä asioita ja kohtia, mihin esimerkiksi klikattavat nappulat kannattaa sivulla sijoittaa ja mitä niissä kannattaa lukea. Kun tehdään maailmanlaajuisesti toimivia sovelluksia, on tärkeä ymmärtää että eri kulttuureissa erilaiset symbolit tarkoittavat eri asioita.

On esimerkiksi päivän selvää, että asennettaessa ohjelmaa tai kuljettaessa sovelluksessa “eteenpäin”, länsimaisessa kulttuurissa eteenpäin menevää tilannetta kuvataan oikealla olevalla nuolella. Tämä toistuu myös muun muassa mainoksissa ja muotokuvissa. Oikealle katsova henkilö katsoo tulevaisuuteen, kun taas vasemmalle katsova henkilö nähdään alitajuisesti menneisyyteen katsovana henkilönä. Suunnan valinnat perustuvat myös kirjojen lukuun. Kun taas mennään esimerkiksi arabimaihin, tulee ottaa huomioon, että vaikka suurin osa myös arabimaiden käyttäjistä on oikeakätisiä ja käyttää palvelua lähtökohtaisesti oikean käden peukalolla, arabimaissa lukeminen tapahtuu eri suuntaan, ja toisaalta myös kirjallisuudessa ja kulttuurissa katsotaan tulevaisuuteen vasemmalle.

Uskomatonta kyllä, mutta tällaiset pienet asiat ja niiden pohtiminen tekevät palveluista toimivia. Symboleista esimerkiksi nettisivuilla näkyvän ylävalikon hampurilaisnäppäin, siis se jossa on kolme viivaa päällekkäin, kuvaa useimmille juuri valikkoa. Mutta sen ei voida ajatella olevan yleismaailmallinen, valikkoa kuvaava näppäin, vaan on pohdittava aina käyttäjäkuntaa ja sen tuomia haasteita hyvälle digitaaliselle suunnittelulle.